Seurasaaressa meitä oli vastassa rakennuskonservaattori Erkka Pajula. Hänen johdollaan lähdimme tutustumaan saaren eri rakennuksiin, joita on tuotu sinne ympäri Suomen. Nähtävillä on erilaisia suomalaisia puurakennustyylejä. Seurasaari on kulttuurihistoriallista puistoaluetta, jossa toimii ulkomuseo. Koko saari ei ole museo aluetta ja vapaasti lenkkeily käytössä, mutta museorakennusten sisätilojen näkemiseen tarvitsee lipun. Tämä kansanpuisto perustettiin 1889 ja sinne tehty ulkomuseo perustettiin 1909. Kaikki museo rakennukset on purettu ja tuotu Seurasaareen näytille.
Ensimmäisenä näimme Hallan talon jonka aidalle oli tehty korjauksia ja tikkaat lisätty rakennukseen paloturvallisuuden lisäämiseksi.
Oikeanpuoleisessa kuvassa on Selkämän talo, joka on siirretty Savosta. Rakennuksen toinen pääty seinä on uusittu. Paikalliset oravat ovat haitaksi rakennukselle, sillä niiden takia on aloitettu tekemään uusia laudoituksia männystä
Tuulimyllyn siipien korjaus oli Jan-Philip Schaumanin restaurointimestarin näyttötyö. Upeassa tuulimyllyssä on pienet kolmionmuotoiset ikkunat ja seinät on tehty päreistä.
Museoviraston rakennuskonservointi työtiloihin kuuluu mm. työverstas, maalaamo, materiaalivarasto, toimistotilat, ruokaitilat ja sauna. Rakennus valmistui 2009 ja sen yhtä yksityiskohtana on työverstaan puulattia. Tämän tyylisen puulattian etuna on se, että jonkin työvälineen tippuessa sen terä ei mene rikki. Haastattelussaan Erkka Pajula kertoi rakennuskonservaattorin työtehtävistä ulkomuseon rakennuksille ja kunnostustöiden suunnittelusta, mitkä tehdään n. 5 vuoden välein.
Konservaattori tiimissä on neljä miestä. Budjetoinnin suunnitteluun kuului päre- ja lautakattojen korjaukset. Pärekattoja korjataan n. 15 vuoden välein. Tällä hetkellä paanukaton korjaus on meneillään ja sitä korjataan osa kerrallaan. Aitoja korjataan vuosittain aina alkukesästä.
Työharjoittelijoita eri kouluista otetaan yleensä joka vuosi 1-2 henkilöä. Korona-aika on viime aikoina estänyt työharjoittelijoiden pääsyn, mutta tilanne normalisoituu, kunhan korona tilanne helpottaa.
Rakennuksissa on olosuhde mittareita ja niiden tuloksista voi päätellä onko tulossa lahovaurioita.
Pikku Helsingin rakennukset on tuotu Helsingistä. Edustalla näkyvä Jusupoffin talli on oikeasti puurakennus, johon on maalattu tiilikuvio. Takana vasemmalla on hieman piilossa on Florinin uusgoottilainen huvimaja ja sen maisematapettien aiheena on Walter Scottin runo The Lady of the Lake.
Pihalta löytyy myös massiivin kokoinen mänty, jossa on muurahaispesä. Ja alueen ulkopuolella on puhelinkoppi, joka rakennettiin sinne 1912.
Matkalla Restaurointi kohteelle kävelimme Karjalan kylän läpi, jossa oli suuri kaksikerroksinen asuintalon ja navetan yhdistelmä. Lisäksi aita rivistössä on nähtävissä sammakko perustusta suojaamassa aittoja lahoamiselta sekä tuholaisilta.
Ensimmäinen vierailemamme restaurointikohde oli kirkkovene, johon mahtuu 100 ihmistä. Vene on tullut Virroilta ja katos on tullut vuonna 1925 Ruovedeltä. Katoksen keskiosaa on jatkettu Seurasaaressa. Restaurointi aloitettiin viime keväänä purkamalla katos kokonaan veneen viereen. Kaivinkone kaivoi kuopan ja perustukset tehtiin kokonaan uusiksi. Syksyyn mennessä se oli kasattu takaisin paikoilleen. Restauronti tehtiin savimaapohjan takia, koska aiemmat perustukset olivat vajonneet vuosien saatossa. Katoksen korjausta on kuvattu videolla ja sen näkee Youtubesta.
Toinen vierailemamme restaurointikohde oli Antin talo Säkylästä. Rakennukset ovat samoilla paikoillaan kuin alkuperäisessä paikassaan muodostaen miehien ja hevosten pihan. Tämä suuri hanke aloitettiin 2019. Mukana siinä on ollut restaurointi konservaattoreiden lisäksi mm. maisema- ja sähkösuunnittelijoita. Osa tilan ovista on viety suojaan työn ajaksi ja niille on tehty pieniä konservointi korjauksia. Kaikista rakennuksita on tehty hankeen aikana laasermittauksella piirustukset. Katolle tehtävästä päre työstä on nähtävissä mallityö sisäpihalla.
Loppu ajan kiertelimme ulkomuseon rakennuksien sisätiloissa ja kuulimme oppailta niistä. Kuvista näkee kuinka laajalti ulkomuseon rakennukset ajallisesti sijoittuvat.
Savirappausta on näkyvissä pappilan julhasalissa.
Kaikki museorakennukset on tuotu muualta Suomesta. Ahvenanmaan kalastajatorppa puuttuu kokoelmasta, mutta on ollut keskusteluja tuoda Suomen rannikon kesämökki Seurasaareen.
Teksti ja kuvat: T. Suominen, J. Mustonen